Kalallit arnartaasa spiralilersuisimaneq pillugu suliami ilaatinneqartut, inuttut ataasiakkaatut taartisiaqartitaanissaannik qulakkeerinnittumik, qallunaat naalakkersuisui aamma Folketingimi amerlanerussuteqarluartut politikkikkut isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarsimapput. Arnat, piffissami 1960-imiit 1991 ilanngullugu namminneq ilisimanngisaminnik imaluunniit akuersissuteqarfiginngisaminnik naartunaveersaatinik atuisinneqarsimasut, 2026-imi apriilimiit taartisiaqartitaanissamik qinnuteqarsinnaalerput.
Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni oqaluttuarisaanermi tassaavoq kapitali taartoq, ilaatigut annertuumik naalliuuteqarfiusimasoq aamma kalaallit arnartaannut taakkununnga, ilisimanngisaminnik imaluunniit akuersissuteqarfiginngisaminnik naartunaveersaatinik atuisinneqarsimasunut, inuttut annertuumik eqquisimasoq.
Saammaasseqatigiinnissaq pillugu aningaasaateqarfimmik, arnanut spiralilersuisimaneq pillugu suliami eqqorneqarsimasunut inuttut ataasiakkaatut aningaasatigut taartisiaqartitsiviusussamik pilersitsisoqarnissaa, qallunaat naalakkersuisuisa taamaammat aalajangersimavaat.
Aamma maannakkut kalaallit arnartaannut inuttut ataasiakkaatut taarsiissutissap taassuma qanoq ililluni akilerneqarsinnaanera pillugu aalajangiinissamut tunngaviit, qallunaat naalakkersuisuisa (Socialdemokratiet, Venstre aamma Moderaterne) Danmarksdemokraterne, Socialistisk Folkeparti, Liberal Alliance, Det Konservative Folkeparti, Enhedslisten, Radikale Venstre, Alternativet, Aaja Chemnitz (IA), Aki-Matilda Høegh-Dam (N), Anna Falkenberg (SP) og Sjúrður Skaale (JF) peqatigalugit maanna isumaqatigiissutigaat.
Indenrigs- aamma sundhedsministeri Sophie Løhde ima oqarpoq:
Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni spiralilersuisimaneq pillugu suliaq tassaavoq kapitali taartoq, ilaatigut annertuumik naalliuuteqarfiusimasoq. Kalaallit arnartaannut, timikkut tarnikkullu kingunipiloqartitsinermik misigisimasunut, aamma ullumikkut Danmarki Naalagaaffeqatigiinnerlu pillugit isiginninnermut, annertuumik kinguneqarsimavoq. Arnat anniaataat ajoraluartumik peersinnaanngilagut, kisianni taartisiaqartitsineq taakku misigisimasanut aqqusaarsimasaannut pissutissaqartumik nassuerutiginninnermut aamma utoqqatsernermut ilaavoq. Aamma Folketingimi amerlanerussuteqarluartutmassakkut arnat eqqorneqartut aningaasatigut taartisiaqartinneqarnissaat qulakkeermassuk nuannaarutigaara.
Taartisiaqartitsineq, piffissami 1960-imiit 1991 ilanngullugu, tassani Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut Danmarki akisussaasuusimalluni, arnanut ilisimanagu imaluunniit akuersissuteqarfiginngisaminnik naartunaveersaatinik atuisinneqarsimasunut sammitinneqarpoq.
Taartisiaqartitsinissamut aaqqissuussineq, arnat eqqugaasut tamarmik immikkut 300.000 kr.-inik tunineqarnissaannik periarfissiisussaq, isumaqatigiissutip kinguneraa. Arnat piffissami 1960-imiit 1991 ilanngullugu Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissaat imaluunniit Danmarkimi kost- imaluunnit efterskolersimanissaat piumasaqaataavoq.
Tamatuma saniatigut arnat oqaluttuartik ilimanarsisissinnaasussaassavaat aamma naggataagut ilisimanagu imaluunniit akuersissuteqarfiginngisaminnik naartunaveersaatinik atuisinneqarsimanertik pillugu ilumoorluinnarlutik nalunaarutigissallugu.
Aaqqissuussinerup ulloq 1. juni 2026 atuutilernissaa naatsorsuutigineqarpoq, kisianni arnat ukiumi tullermi apriilimiit taartisiaqartinneqarnissaq pillugu qinnuteqaatitik Patienterstatningimut nassiussinnaaleriissavaat, taakkulu aaqqissuussineq isumagissavaat. Taartisiaqartitsinerit siulliit 2026-imi ukiakkut akilerneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Eqqartuussivimmi suliami maanna ingerlasumi eqqartuutititsiniartunut immikkut ittumik ingerlatsisoqarnissaa, partiit isumaqatigiissuteqartut aammattaaq isumaqatigiissutigaat. Arnat taartisiaqarnissamik qinnuteqannginnissaannik tamanna isumaqarpoq, kisianni taarsiiffigitissinnaanermut aaqqissuussami piumasaqaatit naammassigunikkit, Indenrigs- og Sundhedsministeriet arnanut tamanut immikkut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissamut isumaqatigiissuteqarnissamut neqerooruteqassapput.
Taartisiaqartitsinissaq pillugu aaqqissuussineq atuutilerpat, qinnuteqarnermik ingerlatsinerup nalaani tamarmi arnat tapersersorniarlugit Kalaallit Nunaanni ornigulluni ilitsersuinermik suliniuteqarneq ukiumik ataatsimik sivisussuseqartussaq pilersinneqassaaq.
Suliniummi suleqatigiit Patienterstatningimiit sinniisumik, inatsisilerituumik aamma nutserisumik, arnanut taartisiaqartitsitsineq pillugu qinnuteqartunut ikiuuttussanik, inuttaqartinneqassapput. Tamatuma peqatigisaanik ingerlatsinerup nalaani tapersersuisussanik ajorunnaarsaallutik suliniuteqartussat attaveqartinneqassapput.
Indenrigs- aamma sundhedsministeri Sophie Løhde ima oqarpoq:
Arnat eqqortissimasut oqaluttuaat tusaagaangakkit misigissutsikkut annertuumik sunnertittarpunga. Nammineerlunga arnat taakku ilaat arlallit naapissimavakka, aamma namminneq ilisimanagu aamma akuersissuteqarfiginngisaminnik spiralilerneqarsimanertik oqaluttuarigaat tusaallugu attortippunga aamma sunnertippunga. Piffissami tassani ilaat inuusuttuaraasimapput. Pereersut allanngortissinnaanngilagut, kisianni ilinniarfigisinnaavagut, taamaalilluta ilaginnaanerit, arnat taakku misigisimasaat, uteqqinneqannginniassammata.
Kalaallit Nunaanni piffissami 1960-1991-imi naartunaveersaasersuineq pillugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik qulaajaaneq tunuliaqutaralugu, arnat 4.500-it missaat taartisiaqartinneqarnissamik pisinnaatitaasut nalilerneqarpoq.
Aaqqissuussineq pillugu inatsisissatut siunnersuut 2026-imi apriilimi saqqummiunneqassasoq, aamma inatsit ulloq 1. juni 2026 atuutilissasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Eqqartuussivimmi suliami maanna ingerlasumi eqqartuutititsiniartunut immikkut ittumik ingerlatsisoqarnissaa, partiit isumaqatigiissuteqartut aammattaaq isumaqatigiissutigaat. Arnat taartisiaqarnissamik qinnuteqannginnissaannik tamanna isumaqarpoq, kisianni arnamut taarsiiffigitissinnaanermut aaqqissuussami piumasaqaatinik naammassinnittunut, Indenrigs- og Sundhedsministeriet arnanut tamanut immikkut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissamut isumaqatigiissuteqarnissamut neqerooruteqassapput.
Kalaallit Nunaanni arnanut kalaallinut naartunaveersaasersuisimanermut (spiralilersuisimanermut) piffissami 1960-1991-imi ilaasunut taarsiiffiginninnissamut aaqqiissummut isumaqatigiissut
