Meeqqanut akilersuutit

Meeqqamut akilersuutit pillugit ilitsersuut uani atuarsinnaavat

Meeqqap 18-inik ukioqalernissaata tungaanut akilersuutit

Angajoqqaat ataatsimut meeqqamik pilersornissaanut tamarmik immikkoorlutik pisussaaffeqarput. Akilersuisussaatitaaneq meeqqap 18-inik ukioqalernerani atorunnaartarpoq, taamaattorli ataani ilinniagaqarnermut atatillugu akilersuutit takukkit. Meeraq angajoqqaat inuunerminni atugaat meeqqamullu suna pitsaanerpaassasoq isiginiarlugit pilersorneqassaaq, perorsarneqassalluni ilinniartinneqassallunilu. Panimmut akilersuineq pineqartoq 18-inik ukioqalinnginnermini katippat unissaaq, allanik aalajangersaasoqarsimanngippat.

Pilersuisussaatitaaneq

Angajoqqaat ataatsimut meeqqamik pilersornissaanut tamarmik immikkoorlutik pisussaaffeqarput. Angajoqqaat arlaata meeqqamut pilersuisussaatitaanini eqqortinngippagu angajoqqaap aappaata aapparmi meeqqap pilersorneqarneranut akilersuisussanngortinneqarnissaa qinnutigisinnaavaa.

Meeqqamut akilersuisussanngortitsisoqarnissaa kia aalajangersaqqusinnaavaa?

Angajoqqaat arlaata meeqqamik najugaqateqartup pilersuinermilluunniit annertunerpaatigut isumagisaqartup akilersuisoqarnissaanik aalajangiisoqarnissaa qinnuteqaatigisinnaavaa. Malittarisassatut pingaarnertut atuuppoq pineqartup meeraq inatsit tunngavigalugu paarsarissagaa/tigummisarissagaa.

Akilersuisoqarnissaanik aalajangiinerit

Meeqqap angajoqqaavi katissimappata katissimallutilluunniit siusinnerusukkut aappariissimappata akilersuisoqassasoq aalajangiisoqarnissaa Naalagaaffiup Sinniisaanut Nuummi qinnuteqaatigineqartarpoq, Nuullu avataaniikkaanni Naalagaaffiup Sinniisaanut toqqaannartumik imaluunniit politiit apeqqutini ilaqutariit pillugit inatsiseqartitsinermut tunngasuni Naalagaffiup Sinniisaa sinnerlugu iliuuseqartartuusut aqqutigalugit qinnuteqaatigineqartarluni. Qinnuteqaat ”Ilitsersuutit immersugassallu” ataanni takuuk.

Akilersuisussaatitaaneq avinnermut averusernermullu atatillugu aalajangersarneqartarpoq, akuersissummut atatillugu piumasaqaatitut, eqqartuussiviullu eqqartuussutikkut aalajangiineratigut.

Meeraq aappariinnerup avataatigut inunngorsimappat qinnuteqaat akilersuutinik tigusisinnaatitaasup najugaqarfiani eqqartuussivimmut tunniunneqassaaq.

Akilersuutinik tigusisinnaatitaasoq Danmarkimi najugaqarpat qinnuteqaat aalajangersimasumik periaaseq malillugu Naalagaaffiup Sinniisaanut nassiunneqassaaq, akilersuisussaatitaasoq Kalaallit Nunaanni najugaqarpat.

Meeqqamut akilersuutit piffissaq qinnuteqarfik ukiumik ataatsimik sioqqullugu kingumut atuuttumik taamaallaat aalajangersarneqarsinnaapput.

Meeqqamut akilersuutit nalinginnaasut

Kalaallit Nunaanni meeqqamut akilersuutit nalinginnaasut aningaasartaasa amerlassusiat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit aalajangersarneqartarpoq, massakkullu ukiup affaanut 6.138 kr.-iullutik, imaluunniit qaammammut 1.023 kr.-iullutik.

Danmarkimi meeqqamut akilersuutit aningaasartaasa amerlassusissaat Social- og Integrationsministereqarfimmit aalajangersarneqartarpoq. Aningaasartat taakku Danmarkimi ukiut tamaasa 1. januarimi iluarsiissuteqarfigineqartarput.

Meeqqamut akilersuutit nalinginnaasut kommunimit akilersuutinik tigusisinnaatitaasup najugarisaanit malittarisassat immikkut ittut tunngavigalugit siumoortumik tunniukkallarneqarneqarsinnaapput.

Meeqqamut akilersuutit akilersuutinit nalinginnaasunit qaffasinnerusut

Ankestyrelsip meeqqamut akilersuutit qaffatat aalajangersarneqartarnerat pillugu ilitsersuutaa Naalagaaffiup Sinniisaata malittarpaa – tamanna pillugu Ilaqutariinnermik Aqutsisoqarfiup nittartagaa (OBS)takusinnaavat. Meeqqamut akilersuutinik qaffatanik akilersuisussanngortitsisoqarsinnaavoq, akilersuisussaatitaasoq isertitarissaartuuppat.

Meeqqamut akilersuutinik allanngortitsineq

Meeqqamut akilersuutit sukkulluunniit allanngortinneqarsinnaapput, tamanna pillugu tunngavilersugaasumik qinnuteqaateqartoqarpat. Allanngortitsineq aalajangiinerup kingornatigut ullormit akiliiffissamit siullermit aallartittumik atuutilerajuttarpoq.

Meeqqamut immikkut akilersuutit

Meeqqap inunngorneranut il.il., kuisinneranut apersortinneranullu atatillugu – imaluunniit immikkut illuinnartuni – pisumi immikkut ittumi meeqqamut immikkut akilersuutinik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq. Meeqqap kuisinneranut aamma apersortinneranut atatillugu akiliutit pisumi aningaasartuuteqarnerup kingorna qaammatit pingasut iluanni nalinginnaasumik qinnutigineqassapput, kinguartitsisoqarsinnaavorli piffissaliussap qaangerneranut immikkut ittumik pissutissaqarsimappat.

Meeqqap apersortinneranut atatillugu akilersuutit Kalaallit Nunaanni 3.033 kr.-iupput, Danmarkimilu (akilersuutinik nalinginnaasunik akilersuisoqassasoq aalajangiisoqarsimappat aalajangiisoqarsinnaappalluunniit) akilersuutit nalinginnaasut pingasoriaatigalugit. Meeqqap apersortinnissaa kissaatigineqanngippat ”atisassarsiutinut” akiliutit qinnuteqaatigineqarsinnaapput.

Ilinniarnermut atatillugu akilersuutit

Akilersuisussaatitaaneq meeqqap 18-inik ukioqalernerani atorunnaartarpoq. Taamaattorli meeqqap 24-nik ukioqalernissaata tungaanut atuarnermut ilinniarnermulluunniit atatillugu akilersuisussanngortitsisoqarsinnaavoq. Atuartitsinermut atatillugu akilersuisussanngortitsisoqassanersoq aalajangiiniarneq meeqqap isertitai (matumani ilinniagaqarnersiutit/SU-t ilanngullugit eqqarsaatigalugit) kiisalu anaanaasup ataataasullu isertitaat pillugit ataatsimut naliliineq tunngavigalugu pisarpoq.

Meeqqamut akilersuutit pillugit malittarisassat

Ankestyrelsip ilaqutariinneq pillugu inatsiseqartitsinermut immikkoortortaqarfiata nittartagaa (OBS) takuuk.