Folketingimut qinersineq

Qinersinerup aqunneqarnera

Qinersineq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanit aqunneqassaq.

Qinersinissap nalunaarutigineqarnera

Folketingimut qinersinissap nalunaarutigineqarnera kunngip ammasunik allagaasigut pisarpoq. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa kunngip allagaasigut ammasutigut ullormik qinersivissamik naalagaaffiup sinnerani, Savalimmiut eqqaassanngikkaanni, qinersiviusussamit allaasumik aalajangersaasinnaatinneqarsinnaavoq.

Ullup qinersiviusussap nalunaarutigineqarnera

Ulloq qinersiviusussaq kiisalu qinigassanngortittunik nalunaarutiginninnissamut piffissaliussaq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata tamanut nalunaarutigissavai.

Kalaallit Nunaata Folketingimi ilaasortaatitaqarnera

Folketingimut ilaasortat marluk Kalaallit Nunaanni qinerneqassapput. Folketingimut ilaasortat ukiuni sisamani ilaasortaasussatut qinigaasarput, naalagaaffimmi ulloq qinersiviusoq nalinginnaasoq aallartiffigalugu naatsorsuutigalugu, Savalimmiut eqqaassanngikkaanni.

Kalaallit Nunaat qinersiviuvoq ataaseq.

Qinersisinnaatitaaneq

Kinaluunniit Danmarkimi innuttaassuseqartoq, 18-inik ukioqalersimasoq naalagaaffimmilu najugaqarfeqartoq qinersisinnaatitaavoq, nammineersinnaajunnaarsitaasimanngikkuni. Kinaluunniit qinersisartut allattorsimaffianni ilanngunneqarsimanngitsoq qinersisinnaatitaanngilaq.

Qinersisartut kommunimi inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorneqarfigisimasaminni qinersisartut allattorsimaffianni ilanngunneqassapput, allakkatigullu qinersinngikkunik taamaallaat kommunimi inuit nalunaarsimaffianni nalunaarsorneqarfigisimasaminni qinersisinnaallutik. Qinersisartut Kalaallit Nunaanni kommunit agguataarneqarnerisa avataanni inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorneqarsimasut Nuummi qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngunneqassapput.

Qinersisartut kommunimut ukiup ingerlanerani nuussimasut kommunimi qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngunneqassapput, nuunneq kommunimi inunnik nalunaarsuiffimmut nalunaarutigineqarsimappat. Taamattorli qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngussisoqarsinnaanngilaq nuunneq qinersineq ullunik 18-inik sioqqullugu pisimappat nalunaarutigineqarsimappalluunniit. Inuit taakku kommunimi qimatami qinersisartut allattorsimaffiannit aamma peerneqassanngillat, nunamut allamut nuunneq pineqanngippat.

Inuit naalagaaffimmi pisortani oqartussaasumi, suliffeqarfimmi namminersortumi peqatigiiffimmiluunniit namminersortumi atorfeqartitaasutut nunanut allanut aallartitat, inuit nunat tamat akornanni suliniaqatigiiffimmi Danmarkip ilaasortaaffigisaani atorfeqartitaasutut nunani allaniittut, inuit naalagaaffimmi ikiuiniaqatigiiffimmit nunami allami sulisussatut aallartitaasut, inuit ilinniagaqarnissaq siunertaralugu nunani allaniittut (ataatsimut oqaatigineqassaq Danmark nunatut allatut isigineqanngimmat), inuit pissutsit peqqissutsimut tunngasut pissutigalugit nunani allaniittut naalagaaffimmullu attuumassuteqarneq eqqarsaatigalugu inunnut taakkununnga sanilliulluinnarneqarsinnaasut naalagaaffimmi aalajangersimasumik najugaqarfeqartutut isigineqassapput. Inuit taakku kommunimi qinersisartut allattorsimaffianni kingullermi ilaaffigisimasaminni qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngunneqarnissartik qinnutigisinnaavaat. Qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngunneqarnissamik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaaq. Pisuni taamaattuni qinersisartut allattorsimaffiannut ilanngussisoqarsinnaanersoq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinnissaata aalajangertarpaa. Naalagaaffiup Sinniisaata aalajangiinera allaffissornermi aqutsinikkut oqartussaasumut allamut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq. Aalajangiineq ulloq qinersiviusussaq ullunik 18-inik sioqqullugu pisimanngippat pineqartoq nuuttut allattorsimaffiannut ilanngunneqassanngilaq. Tassa imaappoq qinnuteqaat Naalagaaffiup Sinniisaa piffissaliussap naannginnerani aalajangiisinnaanngorlugu piffissaalluarallartillugu tunniunneqarsimasariaqartoq.

Qinigassanngortitat

Kinaluunniit qinersinermi qinigassanngortilluni nammineq nalunaaruteqarsimanngikkuni qinigassanngortinneqarsinnaanngilaq. Inuk partii Inatsisartuni ilaasortaatitaqartoq sinnerlugu imaluunniit partiit avataasigut qinigassanngortittutut qinigassanngortissinnaavoq. Partiit avataasigut qinigassanngortittoq qinersivimmi qinersisartunit ikinnerpaamik 100-nit qinigassanngortinneqarsimassaaq.

Qinigassanngortittunik nalunaarutiginninneq qinersinermi siulersuisut siulittaasuannut ulloq qinersivik kingusinnerpaamik ullunik 11-nik sioqqullugu nal. 12.00 pissaaq.

Partiit Inatsisartuni ilaasortaatitaqartut qinigassanngortittut sorliit akuerinerlugit Naalagaaffiup Sinniisaanut ulloq qinersivik kingusinnerpaamik ullunik 11-nik sioqqullugu nal. 12.00 nalunarutigissavaat.

Naalagaaffiup Sinniisaata qinigassanngortittunik Inatsisartullu partiivinit qinigassanngortittunik nalunaarutiginninnerit tigugunigit nalunaarutiginninnerit tiguneqartut atuussinnaassuseqartutut akuerineqassanersut aalajangiissaaq. Qinigassanngortittut aqqi Naalagaaffiup Sinniisaata tamatuma kingornatigut tamanut nalunaarutigissavai.

Taasineq qinersivittut distriktini tamani inini kommunalbestyrelsinit innersuussutigineqartuni pissaaq. Taasineq ullaakkut nal. 9.00 aallartissaaq, nal. 20.00-illu tungaanut ingerlassalluni, tamatumalu kingornatigut taasiartorlutik isersimasut nungunnissaasa tungaanut. Taasineq matuneqassaaq qinersisartunik kaammattorneqaraluarlutik taasiumasueruppat. Taasineq siusinnerusukkut matuneqarsinnaavoq, qinersisartut tamavimmik taasereersimappata.

Qinersisinnaatitaaneq nammineerluni takkunnikkut atorneqassaaq. Qinersisartup atini, najugaqarfini ullorlu inuuffini qinersinermik aqutsisup qinnuigippani paasissutissiissutigissavai, piumaffigineqarunilu uppernarsaammik takutitsissalluni.

Taasineq ineeqqami taasivimmi qinersisup taamaallaat kisimiilluni isersimaffigisassaani pissaaq. Taamaattorli qinersisartut pitsorlunnertik, sanngiinnertik taakkualuunniit assigisaat pissutigalugit inimut qinersiviusumut ineeqamulluunniit taasiviusumut isersinnaanngitsut imaluunniit piumasarineqartutut taasinermik ingerlatsisinnaanngitsut taasinerminni qinersisartumit taamatut ikiuuttussatut toqqarneqarsimasumit ikiorneqarnissartik piumasaqaatigisinnaavaat (tappiitsulli isigiarsuttullu inummit namminneq toqqakkaminnit ikiorneqarnissartik piumasaqaatigisinnaavaat). Qinersisartup taasivissami partii qinigassanngortittoq imaluunniit inuit qinigassanngortittut ilaat ataaseq, pisariaqarpat partiip aqqa ilanngullugu, allassavaa.

Allakkatigut taasinerit

ALLAKKATIGUT QAQUGUKKUT TAASISOQARSINNAAVA?

Allakkatigut taasineq qinersineq qaammatinik pingasunik sioqqullugu siusinnerpaamik pisinnaavoq. Taamaattorli kalaallit qallunaalluunniit umiarsuaataanni umiartortut taakkualu aappaat umiartoqataasut umiarsuarmi folketingimut qinersinerup ulluata aqaguani allakkatigut taasisinnaapput, folketingimut qinersinermut tulliuttumut siullermut atuuttussamik.

Allakkatigut taasineq kisitsinermi ilaatinneqarsinnaassaguni sumiiffimmi qinersisartup qinersisartut allattorsimaffianni ilaaffigisaani taasinerup aallartinnginnerani tiguneqareersimassaaq.

Qinersisartoq allakkatigut taasisimaoq kisitsinermilu ilaatinneqartoq ullormi qinersiviusumi taasinermi taasisinnaanngilaq.

KIKKUT ALLAKKATIGUT TAASISINNAAPPAT?

Qinersisartut Kalaallit Nunaanniittut ullormi qinersiviusumi taasiartorsinnaanngitsut inunnik nalunaarsuiffimmi sumiluunniit allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut Kalaallit Nunaanni napparsimmavinni imaluunniit peqqissaavinni paaqqutarinniffinnilu uninngasut napparsimmavimmi, peqqissaavimmi paaqqutarinniffimmiluunniit allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfiup ataani Kalaallit Nunaanni isertitsivinniittut isertitsivinni allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut Kalaallit Nunaanni kommunit agguataarneqarnerisa avataanni mittarfeqarfinniittut, silasiorfinniittut il.il taasinernik katersisumi indenrigsministerimit toqqagaasumi allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut Kalaallit Nunaanni inuilaami taasivittut immikkut distriktiunngitsumiittut inummi qinersisinnaatitaasumi kommunalbestyrelsimit toqqagaasumi allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut naalagaaffiup ilaani allamiittut inunnik nalunaarsuiffimmi taasinernilluunniit katersuisumi indenrigsministerimit toqqagaasumi allakkatigut taasisinnaapput.

Qinersisartut nunani allaniittut Danmarkip sinniisoqarfiani konsulitut sinniisumi imaluunniit taasinernik katersisumi indenrigsministerimut toqqagaasumi allakkatigut taasisinnaapput.

Umiarsuarni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni qallunaalluunniit umiarsuaanni nunani allani ingerlaartuni umiartortut ilaasullu kiisalu inuit qallunaat umiarsualiveqarfiini atorfeqartitaasut umiarsuarmi umiarsualiveqarfimmiluunniit allakkatigut taasisinnaapput. Umiarsuup naalagaa umiarsuulluunniit naalagaata toqqagaa, tulleriinneri malillugit umiarsualiveqarfiup pisortaa pisortalluunniit taassuma toqqagaa taasinernik katersisutut atuutissaaq.

QINIGASSANNGORTITTUT KIKKUT ALLAKKATIGUT TAANEQARSINNAAPPAT?

Qinigassanngortittut sorliit qinersisartumit taaneqarsinnaanerannik atortussalllu suut atorneqarnissaannik apeqqummi qinersisartup pineqartup qinersisartut allattorsimaffianni sorlermi ilaatinneqarnera aalajangiisuuvoq.

Qinersisartut Kalaallit Nunaanni qinersisartut allattorsimaffianni ilaasut qinigassanngortittunik partiinilluunniit qinersivimmi Kalaallit Nunaanni qinigassanngortissimasunik taasissapput.

Qinigassanngortittunik nalunaarutiginninnissamut piffissaliussap naanera, kiisalu qinigassanngortittut partiillu kikkut qinersinermi taaneqarsinnaanersut Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata tamanut nalunaarutigissavaa. Qinersisartut allakkatigut arlaleriarlutik taasinissaminnut periarfissaqarput, allakkatigullu taasineq piffissaagallartillugu tiguneqartoq kingulleq kisitsinermi ilaatinneqassalluni.

Qinersisartoq allakkatigut taasinerup nalaani Danmarkimiikkallarpat Danmarkimi folketingimut qinersinermi allakkatigut taasivissaq atorneqassaq, allakkallu puussaanni qallermi ”Stemmeseddel til Folketingsvalg”-ip kingornatigut ”GRØNLAND” allanneqassalluni.

Qinersisartut Savalimmiuniikkallartut allakkatigut taasinermi atortussat Savalimmiuni qinersisartut folketingimut qinersinissaanni atugassatut suliarineqarsimasut atussavaat.

Qinersisartut Savalimmiuni qinersisartut allattorsimaffianni ilaasut Kalaallit Nunaanniikkallartut qinigassanngortittunik partiinillu Naalagaaffiup Savalimmiuni Sinnissaata tamanut saqqummiussaanik taasissapput. Allakkatigut taasineq Danmarkimi folketingimut qinersinermi allakkatigut taasivissaq atorlugu pissaaq.

Qinersisartut Danmarkimi qinersisartut allattorsimaffianniittut Kalaallit Nunaanniikkallartut qinigassanngortittunik partiinilluunniit qinersivimmi pineqartup Danmarkimi qinersivimmi najugaqarfigisaaniittumi, tassa imaappoq pineqartup CPR-imi najugaqarfittut nalunaarsorneqafigisimasaaniittumi, qinigassanngortittunik taasissapput. Allakkatigut taasinerit allakkatigut taasivissatigut immikkut ittutigut tunniunneqassapput.

SUMI ALLAKKATIGUT TAASISOQARSINNAAVA?

Qinersisartut Kalaallit Nunaannittut inunnik nalunaarsuiffinni imaluunniit Kalaallit Nunaanni allakkatigut taasinernik katersisussatut immikkut piginnaatitaasuni allakkatigut taasissapput (Thule Air Basemi attaveqaatitut atorfeqartitaasoq, Danmarkshavnimi Stationslederi, Narsarsuarmi Mittarfeqarfinni Regionschefi, Ikerasassuarmi Stationslederi, Station Nordimi Stationslederi, Nerlerit Inaanni mittarfeqarfiup pisortaa aamma qimussimik nakkutilliisoqarfiup Siriusip pisortaa).

Qinersisartut Kalaallit Nunaanni napparsimmavinni assigisaannilu uninngasut, qinersisartut Kalaallit Nunaanni pinerluuteqarsimasunik nakkutiginnittoqarfiup ataani isertitsivinniittut, qinersisartut kommunit agguataarneqarnerisa avataanni mittarfeqarfinniittut, silasiorfinniittut kiisalu umiartortut assigissaallu eqqarsaatigalugit malittarisassat immikkut ittut atuupput.

Qinersisartut Savalimmiuniikkallartut Savalimmiuni inunnik nalunaarsuiffinni imaluuniit Savalimmiuni taasinermik katersisussatut immikkut piginnaatitaasumi allakkatigut taasissapput.

Qinersisartut Danmarkimiikkallartut eqqarsaatigalugit allakkatigut taasineq Danmarkimi inunnik nalunaarsuiffimmi/innuttaasunik sullissivimmi sumiluunniit imaluunniit taasinernik katersisumi Økonomi- og Indenrigsministerimit toqqagaasumi pissaaq. Folketingimut 2011-mi qinersinermi - Danmarkimi inunnik nalunaarsuiffimmi/innuttaasunik sullissivimmi sumiluunniit taasisinnaanerup saniatigut – ilaatigut ukunani allakkatigut taasisoqarsinnaavoq:

Rigshospitalip aqutsisutut pisortaani (imaluunniit tassunga taartaasartumi).

· Hvidovre Hospitalip aqutsisutut pisortaani (imaluunniit tassunga taartaasartumi).

· Herlev Hospitalip aqutsisutut pisortaani (imaluunniit tassunga taartaasartumi).

· Psykiatrisk Hospitalip Aarhusimiittup aqutsisutut pisortaani (imaluunniit tassu-nga taartaasartumi).

· Epilepsihospitalet Filadelfiap aqutsisutut pisortaani (imaluunniit tassunga taartaasartumi).

· Inissiisarfiit parnaarussiviillu Direktoratet for Kriminalforsorgip ataaniittut pisortaanni (imaluunniit taakkununnga taartaasartuni).

Qinersinermi taasinernik kisitsigallarneq

Qinersiviit qinersinermullu siulersuisut taasinermik kisitsigallarnermi inernerit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut nalunaarutigissavaat. Qinersinermut siulersuisut nalunaarutaat kommunimi qinersisartut qassiunerat pillugu paasissutissanik kiisalu qinersinerup ingerlanneqarneranut atatillugu pissutsinik immikkut ittunik qinersinerup inerneranut sunniuteqarsinnaasunik atuuttoqarnersoq pillugu paasissutissanik ilaqartinneqassaaq.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa tamanna tunngavigalugu qinersinermi taasinernik naatsorsuigallassaaq, naatsorsuigallarnerullu inernera, qinersisartut tamarmiusut qassiunerat kiisalu pissutsit qinersinerup atuussinnaassuseqarneranut naatsorsuigallarnerullu inerneranik naliliinermut sunniuteqarsinnaasut indenrigsministerimut ilisimatitsissutigissallugit. Paasissutissat taakku indenrigsministerip Folketingimut ingerlaannaq nassiutissavai.

Qinigassanngortittut qinigaasut qinigaanerannut uppernarsaatit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata taakkununnga nassiutissavai, taamaattorli qinersinermi inernerit inaarutaasumik naatsorsorneqarnissaat Folketingillu qinigaasunik akuerinninnissaa sillimaffigeqqussallugu.

Qinersinermi taasinerit inaarutaasumik naatsorsorneqarnerat

Qinersinermut siulersuisut kommunit qinersiviini tamani qinersinermi atortut tigussavaat, taakkulu Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut nassiutissallugit, qinersinermi allattaavimminik, kommunalbestyrelsip allattuiffianik aamma allakkatigut taasinernik tiguneqartunik ingerlateqqillugillu nassiunneqartunik ilaqartillugit. Naalagaaffiup Kalaallit Nunanni Sinniisaata paasissutissat taakku qinersinermut siulersuisuinit tamanit tigugunigit qinersinermi taasinerit inaarutaasumik naatsorsorneqarnerat suliarissavaa. Naatsorsuinerup inernera qinersinermi allattaavinnut allanneqassaaq, allattaaviillu taakku Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanit atsiorneqassallutik. Qinersinermi allattaaviit taakku Naalaffiup Sinniisaata indenrigsministerimut nassiutissavai, taassumalu allattaaviit Folketingimut ingerlaannartumik nassiutissallugit. Naalagaaffiup Sinniisaata qinersinermik naatsorsuinera akuerineqarsinnaanersoq imaluunniit Naalagaaffiup Sinniisaa naatsorsueqqissanersoq Folketingip aalajangissavaa.

Qinigassanngortittut qinigaanerisa atuussinnaassuseqarnerat Folketingip akuerissavaa.

Folketingimut qinersineq pillugu naammagittaalliuuteqarneq

Folketingimut qinersineq kialuunniit naammagittaalliuutigisinnaavaa. Naammagittaalliuut Naalagaaffiup Sinniisaanut nassiunneqassaaq, Naalagaafiullu Sinniisanit ullup qinersiffiup kingorna kingusinnerpaamik sapaatit akunnerata qaangiuffiani Naalagaaffiup Sinniisaanit tiguneqareersimassalluni. Naalagaaffiup Sinniisaata naammagittaalliuut oqaaseqaamminik ilaqartillugu indenrigsministerimut tamatuma kingornatigut nassiutissavaa.